laastitseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
laastitseminen (38)
- teonnimi verbistä laastita
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laastitseminen | laastitsemiset |
| genetiivi | laastitsemisen | laastitsemisten laastitsemisien |
| partitiivi | laastitsemista | laastitsemisia |
| akkusatiivi | laastitseminen; laastitsemisen |
laastitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laastitsemisessa | laastitsemisissa |
| elatiivi | laastitsemisesta | laastitsemisista |
| illatiivi | laastitsemiseen | laastitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laastitsemisella | laastitsemisilla |
| ablatiivi | laastitsemiselta | laastitsemisilta |
| allatiivi | laastitsemiselle | laastitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laastitsemisena (laastitsemisna) |
laastitsemisina |
| translatiivi | laastitsemiseksi | laastitsemisiksi |
| abessiivi | laastitsemisetta | laastitsemisitta |
| instruktiivi | – | laastitsemisin |
| komitatiivi | – | laastitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laastitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laastitsemis- | |