löystyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
löystyttäminen (38)
- teonnimi verbistä löystyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löystyttäminen | löystyttämiset |
| genetiivi | löystyttämisen | löystyttämisten löystyttämisien |
| partitiivi | löystyttämistä | löystyttämisiä |
| akkusatiivi | löystyttäminen; löystyttämisen |
löystyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löystyttämisessä | löystyttämisissä |
| elatiivi | löystyttämisestä | löystyttämisistä |
| illatiivi | löystyttämiseen | löystyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löystyttämisellä | löystyttämisillä |
| ablatiivi | löystyttämiseltä | löystyttämisiltä |
| allatiivi | löystyttämiselle | löystyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löystyttämisenä (löystyttämisnä) |
löystyttämisinä |
| translatiivi | löystyttämiseksi | löystyttämisiksi |
| abessiivi | löystyttämisettä | löystyttämisittä |
| instruktiivi | – | löystyttämisin |
| komitatiivi | – | löystyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | löystyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
löystyttämis- | |