löysentävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
löysentävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä löysentää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löysentävä | löysentävät |
| genetiivi | löysentävän | löysentävien (löysentäväin) |
| partitiivi | löysentävää | löysentäviä |
| akkusatiivi | löysentävä; löysentävän | löysentävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löysentävässä | löysentävissä |
| elatiivi | löysentävästä | löysentävistä |
| illatiivi | löysentävään | löysentäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löysentävällä | löysentävillä |
| ablatiivi | löysentävältä | löysentäviltä |
| allatiivi | löysentävälle | löysentäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löysentävänä | löysentävinä |
| translatiivi | löysentäväksi | löysentäviksi |
| abessiivi | löysentävättä | löysentävittä |
| instruktiivi | – | löysentävin |
| komitatiivi | – | löysentävine |