löysentäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
löysentäminen (38)
- teonnimi verbistä löysentää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löysentäminen | löysentämiset |
| genetiivi | löysentämisen | löysentämisten löysentämisien |
| partitiivi | löysentämistä | löysentämisiä |
| akkusatiivi | löysentäminen; löysentämisen |
löysentämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löysentämisessä | löysentämisissä |
| elatiivi | löysentämisestä | löysentämisistä |
| illatiivi | löysentämiseen | löysentämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löysentämisellä | löysentämisillä |
| ablatiivi | löysentämiseltä | löysentämisiltä |
| allatiivi | löysentämiselle | löysentämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löysentämisenä (löysentämisnä) |
löysentämisinä |
| translatiivi | löysentämiseksi | löysentämisiksi |
| abessiivi | löysentämisettä | löysentämisittä |
| instruktiivi | – | löysentämisin |
| komitatiivi | – | löysentämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | löysentämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
löysentämis- | |