löylyttävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
löylyttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä löylyttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löylyttävä | löylyttävät |
| genetiivi | löylyttävän | löylyttävien (löylyttäväin) |
| partitiivi | löylyttävää | löylyttäviä |
| akkusatiivi | löylyttävä; löylyttävän | löylyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löylyttävässä | löylyttävissä |
| elatiivi | löylyttävästä | löylyttävistä |
| illatiivi | löylyttävään | löylyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löylyttävällä | löylyttävillä |
| ablatiivi | löylyttävältä | löylyttäviltä |
| allatiivi | löylyttävälle | löylyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löylyttävänä | löylyttävinä |
| translatiivi | löylyttäväksi | löylyttäviksi |
| abessiivi | löylyttävättä | löylyttävittä |
| instruktiivi | – | löylyttävin |
| komitatiivi | – | löylyttävine |