löyhkännyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
löyhkännyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä löyhkätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löyhkännyt | löyhkänneet |
| genetiivi | löyhkänneen | löyhkänneiden löyhkänneitten |
| partitiivi | löyhkännyttä | löyhkänneitä |
| akkusatiivi | löyhkännyt; löyhkänneen | löyhkänneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löyhkänneessä | löyhkänneissä |
| elatiivi | löyhkänneestä | löyhkänneistä |
| illatiivi | löyhkänneeseen | löyhkänneisiin löyhkänneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löyhkänneellä | löyhkänneillä |
| ablatiivi | löyhkänneeltä | löyhkänneiltä |
| allatiivi | löyhkänneelle | löyhkänneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löyhkänneenä | löyhkänneinä |
| translatiivi | löyhkänneeksi | löyhkänneiksi |
| abessiivi | löyhkänneettä | löyhkänneittä |
| instruktiivi | – | löyhkännein |
| komitatiivi | – | löyhkänneine |