läkähtyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
läkähtyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä läkähtyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | läkähtyvä | läkähtyvät |
| genetiivi | läkähtyvän | läkähtyvien (läkähtyväin) |
| partitiivi | läkähtyvää | läkähtyviä |
| akkusatiivi | läkähtyvä; läkähtyvän | läkähtyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | läkähtyvässä | läkähtyvissä |
| elatiivi | läkähtyvästä | läkähtyvistä |
| illatiivi | läkähtyvään | läkähtyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | läkähtyvällä | läkähtyvillä |
| ablatiivi | läkähtyvältä | läkähtyviltä |
| allatiivi | läkähtyvälle | läkähtyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | läkähtyvänä | läkähtyvinä |
| translatiivi | läkähtyväksi | läkähtyviksi |
| abessiivi | läkähtyvättä | läkähtyvittä |
| instruktiivi | – | läkähtyvin |
| komitatiivi | – | läkähtyvine |