läikyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
läikyttäminen (38)
- teonnimi verbistä läikyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | läikyttäminen | läikyttämiset |
| genetiivi | läikyttämisen | läikyttämisten läikyttämisien |
| partitiivi | läikyttämistä | läikyttämisiä |
| akkusatiivi | läikyttäminen; läikyttämisen |
läikyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | läikyttämisessä | läikyttämisissä |
| elatiivi | läikyttämisestä | läikyttämisistä |
| illatiivi | läikyttämiseen | läikyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | läikyttämisellä | läikyttämisillä |
| ablatiivi | läikyttämiseltä | läikyttämisiltä |
| allatiivi | läikyttämiselle | läikyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | läikyttämisenä (läikyttämisnä) |
läikyttämisinä |
| translatiivi | läikyttämiseksi | läikyttämisiksi |
| abessiivi | läikyttämisettä | läikyttämisittä |
| instruktiivi | – | läikyttämisin |
| komitatiivi | – | läikyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | läikyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
läikyttämis- | |