läikähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
läikähtäminen (38)
- teonnimi verbistä läikähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | läikähtäminen | läikähtämiset |
| genetiivi | läikähtämisen | läikähtämisten läikähtämisien |
| partitiivi | läikähtämistä | läikähtämisiä |
| akkusatiivi | läikähtäminen; läikähtämisen |
läikähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | läikähtämisessä | läikähtämisissä |
| elatiivi | läikähtämisestä | läikähtämisistä |
| illatiivi | läikähtämiseen | läikähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | läikähtämisellä | läikähtämisillä |
| ablatiivi | läikähtämiseltä | läikähtämisiltä |
| allatiivi | läikähtämiselle | läikähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | läikähtämisenä (läikähtämisnä) |
läikähtämisinä |
| translatiivi | läikähtämiseksi | läikähtämisiksi |
| abessiivi | läikähtämisettä | läikähtämisittä |
| instruktiivi | – | läikähtämisin |
| komitatiivi | – | läikähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | läikähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
läikähtämis- | |