lähtijä

Suomi

Substantiivi

lähtijä (12)

henkilö, joka lähtee

Ääntäminen

IPA: /ˈlæht̪ijæ/
tavutus: läh‧ti‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lähtijä	lähtijät
genetiivi	lähtijän	lähtijöiden lähtijöitten (lähtijäin)
partitiivi	lähtijää	lähtijöitä
akkusatiivi	lähtijä; lähtijän	lähtijät
sisäpaikallissijat
inessiivi	lähtijässä	lähtijöissä
elatiivi	lähtijästä	lähtijöistä
illatiivi	lähtijään	lähtijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lähtijällä	lähtijöillä
ablatiivi	lähtijältä	lähtijöiltä
allatiivi	lähtijälle	lähtijöille
muut sijamuodot
essiivi	lähtijänä	lähtijöinä
translatiivi	lähtijäksi	lähtijöiksi
abessiivi	lähtijättä	lähtijöittä
instruktiivi	–	lähtijöin
komitatiivi	–	lähtijöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lähtijä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi lähteä (vahva vokaalivartalo lähte- → j:n edellä lähti-) + johdin -jä

Käännökset

1. henkilö, joka lähtee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

lähtijä Kielitoimiston sanakirjassa