lähetin
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- elektroninen laite, joka lähettää kantoaaltoon koodattua signaalia antennin kautta eetteriin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlæhet̪in/
- tavutus: lä‧he‧tin
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lähetin | lähettimet |
genetiivi | lähettimen | lähettimien lähetinten |
partitiivi | lähetintä | lähettimiä |
akkusatiivi | lähetin; lähettimen |
lähettimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lähettimessä | lähettimissä |
elatiivi | lähettimestä | lähettimistä |
illatiivi | lähettimeen | lähettimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lähettimellä | lähettimillä |
ablatiivi | lähettimeltä | lähettimiltä |
allatiivi | lähettimelle | lähettimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lähettimenä (lähetinnä) |
lähettiminä |
translatiivi | lähettimeksi | lähettimiksi |
abessiivi | lähettimettä | lähettimittä |
instruktiivi | – | lähettimin |
komitatiivi | – | lähettimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lähettime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lähetin- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. elektroninen laite, joka koodattua signaalia antennin kautta eetteriin
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lähetin
Verbi
[muokkaa]lähetin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä lähettää
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 33. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kolmitavuiset sanat
- Suomen kielen verbikantaiset in-nominit
- Suomen substantiivien taivutusmuodot
- Suomen verbien taivutusmuodot
- Suomen kielen homonyymit
- Suomen kielen radiotekniikan sanasto