lähdettävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lähdettävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä lähteä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lähdettävä | lähdettävät |
| genetiivi | lähdettävän | lähdettävien (lähdettäväin) |
| partitiivi | lähdettävää | lähdettäviä |
| akkusatiivi | lähdettävä; lähdettävän | lähdettävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lähdettävässä | lähdettävissä |
| elatiivi | lähdettävästä | lähdettävistä |
| illatiivi | lähdettävään | lähdettäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lähdettävällä | lähdettävillä |
| ablatiivi | lähdettävältä | lähdettäviltä |
| allatiivi | lähdettävälle | lähdettäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lähdettävänä | lähdettävinä |
| translatiivi | lähdettäväksi | lähdettäviksi |
| abessiivi | lähdettävättä | lähdettävittä |
| instruktiivi | – | lähdettävin |
| komitatiivi | – | lähdettävine |
Verbi[muokkaa]
lähdettävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lähdettää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lähdettävä | lähdettävät |
| genetiivi | lähdettävän | lähdettävien (lähdettäväin) |
| partitiivi | lähdettävää | lähdettäviä |
| akkusatiivi | lähdettävä; lähdettävän | lähdettävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lähdettävässä | lähdettävissä |
| elatiivi | lähdettävästä | lähdettävistä |
| illatiivi | lähdettävään | lähdettäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lähdettävällä | lähdettävillä |
| ablatiivi | lähdettävältä | lähdettäviltä |
| allatiivi | lähdettävälle | lähdettäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lähdettävänä | lähdettävinä |
| translatiivi | lähdettäväksi | lähdettäviksi |
| abessiivi | lähdettävättä | lähdettävittä |
| instruktiivi | – | lähdettävin |
| komitatiivi | – | lähdettävine |