kyrsä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kyrsä (10)
- lenkkimakkara
- (murteellinen) leipä
- (murteellinen) kuminalla maustettu ruisleipä
- (murteellinen) huono tai kuivunut leipä
- (murteellinen) leivän kanta, kannikka
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkyrsæ/
- tavutus: kyr‧sä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyrsä | kyrsät |
| genetiivi | kyrsän | kyrsien (kyrsäin) |
| partitiivi | kyrsää | kyrsiä |
| akkusatiivi | kyrsä; kyrsän |
kyrsät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyrsässä | kyrsissä |
| elatiivi | kyrsästä | kyrsistä |
| illatiivi | kyrsään | kyrsiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyrsällä | kyrsillä |
| ablatiivi | kyrsältä | kyrsiltä |
| allatiivi | kyrsälle | kyrsille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyrsänä | kyrsinä |
| translatiivi | kyrsäksi | kyrsiksi |
| abessiivi | kyrsättä | kyrsittä |
| instruktiivi | – | kyrsin |
| komitatiivi | – | kyrsine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyrsä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]mahdollisesti indoeurooppalaisen kantakielen läntisestä haarasta[1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).