kynnys

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kynnys (39)

  1. eri huoneiden lattioiden välissä oleva korkeampi kohta, jota vasten ovi tyypillisesti sulkeutuu
    varoa kynnystä
    astua kynnyksen yli
  2. (kuvaannollisesti) edellytyksistä muodostuva raja, jonka ylittyminen johtaisi johonkin toimenpiteeseen
    kynnys ylittyi
    syyttämiskynnys
    tuomitsemiskynnys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kynnys kynnykset
genetiivi kynnyksen kynnysten
kynnyksien
partitiivi kynnystä kynnyksiä
akkusatiivi kynnys; kynnyksen kynnykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kynnyksessä kynnyksissä
elatiivi kynnyksestä kynnyksistä
illatiivi kynnykseen kynnyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kynnyksellä kynnyksillä
ablatiivi kynnykseltä kynnyksiltä
allatiivi kynnykselle kynnyksille
Muut
essiivi kynnyksenä kynnyksinä
translatiivi kynnykseksi kynnyksiksi
abessiivi kynnyksettä kynnyksittä
instruktiivi kynnyksin
komitatiivi kynnyksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

erotuskynnys, havaintokynnys, julkaisukynnys, kipukynnys, kuulokynnys, kynnyskysymys, kynnysmatto, kynnyspuu, kynnysraha, kynnysvalot, lukiokynnys, lähtökynnys, uutiskynnys, ärsytyskynnys, äänikynnys