kynäily

Suomi

Substantiivi

kynäily (2)

kynäileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkynæi̯ly/
tavutus: ky‧näi‧ly

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kynäily	kynäilyt
genetiivi	kynäilyn	kynäilyjen kynäilyiden kynäilyitten
partitiivi	kynäilyä	kynäilyitä kynäilyjä
akkusatiivi	kynäily; kynäilyn	kynäilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi	kynäilyssä	kynäilyissä
elatiivi	kynäilystä	kynäilyistä
illatiivi	kynäilyyn	kynäilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kynäilyllä	kynäilyillä
ablatiivi	kynäilyltä	kynäilyiltä
allatiivi	kynäilylle	kynäilyille
muut sijamuodot
essiivi	kynäilynä	kynäilyinä
translatiivi	kynäilyksi	kynäilyiksi
abessiivi	kynäilyttä	kynäilyittä
instruktiivi	–	kynäilyin
komitatiivi	–	kynäilyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kynäily-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kynäillä (vokaalivartalo kynäile- ) + johdin -y

Käännökset

1. kynäileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kynäily Kielitoimiston sanakirjassa