kvantittunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kvantittunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kvantittua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kvantittunut | kvantittuneet |
| genetiivi | kvantittuneen | kvantittuneiden kvantittuneitten |
| partitiivi | kvantittunutta | kvantittuneita |
| akkusatiivi | kvantittunut; kvantittuneen | kvantittuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kvantittuneessa | kvantittuneissa |
| elatiivi | kvantittuneesta | kvantittuneista |
| illatiivi | kvantittuneeseen | kvantittuneisiin kvantittuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kvantittuneella | kvantittuneilla |
| ablatiivi | kvantittuneelta | kvantittuneilta |
| allatiivi | kvantittuneelle | kvantittuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kvantittuneena | kvantittuneina |
| translatiivi | kvantittuneeksi | kvantittuneiksi |
| abessiivi | kvantittuneetta | kvantittuneitta |
| instruktiivi | – | kvantittunein |
| komitatiivi | – | kvantittuneine |