Siirry sisältöön

kuutti

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kuutti

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kuutti (5-C)

  1. hylkeen poikanen
    Lumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkuːt̪ːi/, [ˈkuːt̪ːi]
  • tavutus: kuut‧ti

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuutti kuutit
genetiivi kuutin kuuttien
(kuuttein)
partitiivi kuuttia kuutteja
akkusatiivi kuutti;
kuutin
kuutit
sisäpaikallissijat
inessiivi kuutissa kuuteissa
elatiivi kuutista kuuteista
illatiivi kuuttiin kuutteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuutilla kuuteilla
ablatiivi kuutilta kuuteilta
allatiivi kuutille kuuteille
muut sijamuodot
essiivi kuuttina kuutteina
translatiivi kuutiksi kuuteiksi
abessiivi kuutitta kuuteitta
instruktiivi kuutein
komitatiivi kuutteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuuti-
vahva vartalo kuutti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • ruotsin sanasta kut

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kuutti Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

kuutti (5-C)

  1. jalus, jalusköysi, skuutti

Etymologia

[muokkaa]
  • ruotsin sanasta skot