kuukahtanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuukahtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuukahtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuukahtanut | kuukahtaneet |
| genetiivi | kuukahtaneen | kuukahtaneiden kuukahtaneitten |
| partitiivi | kuukahtanutta | kuukahtaneita |
| akkusatiivi | kuukahtanut; kuukahtaneen | kuukahtaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuukahtaneessa | kuukahtaneissa |
| elatiivi | kuukahtaneesta | kuukahtaneista |
| illatiivi | kuukahtaneeseen | kuukahtaneisiin kuukahtaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuukahtaneella | kuukahtaneilla |
| ablatiivi | kuukahtaneelta | kuukahtaneilta |
| allatiivi | kuukahtaneelle | kuukahtaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuukahtaneena | kuukahtaneina |
| translatiivi | kuukahtaneeksi | kuukahtaneiksi |
| abessiivi | kuukahtaneetta | kuukahtaneitta |
| instruktiivi | – | kuukahtanein |
| komitatiivi | – | kuukahtaneine |