kutsunta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kutsunta (9-J)

  1. (yleensä monikossa) kutsunnat, kutsuntatilaiuus
  2. kutsuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkut̪sunt̪ɑ/
  • tavutus: kut‧sun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutsunta kutsunnat
genetiivi kutsunnan kutsuntojen
(kutsuntain)
partitiivi kutsuntaa kutsuntoja
akkusatiivi kutsunta;
kutsunnan
kutsunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kutsunnassa kutsunnoissa
elatiivi kutsunnasta kutsunnoista
illatiivi kutsuntaan kutsuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutsunnalla kutsunnoilla
ablatiivi kutsunnalta kutsunnoilta
allatiivi kutsunnalle kutsunnoille
muut sijamuodot
essiivi kutsuntana kutsuntoina
translatiivi kutsunnaksi kutsunnoiksi
abessiivi kutsunnatta kutsunnoitta
instruktiivi kutsunnoin
komitatiivi kutsuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kutsunna-
vahva vartalo kutsunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kutsuntaikä, kutsuntakirje, kutsuntakuulutus, kutsuntalautakunta, kutsuntatilaisuus

Aiheesta muualla[muokkaa]