kuteva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuteva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kutea
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuteva | kutevat |
| genetiivi | kutevan | kutevien (kutevain) |
| partitiivi | kutevaa | kutevia |
| akkusatiivi | kuteva; kutevan |
kutevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutevassa | kutevissa |
| elatiivi | kutevasta | kutevista |
| illatiivi | kutevaan | kuteviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutevalla | kutevilla |
| ablatiivi | kutevalta | kutevilta |
| allatiivi | kutevalle | kuteville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutevana | kutevina |
| translatiivi | kutevaksi | kuteviksi |
| abessiivi | kutevatta | kutevitta |
| instruktiivi | – | kutevin |
| komitatiivi | – | kutevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |