kuskaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuskaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuskata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuskaava | kuskaavat |
| genetiivi | kuskaavan | kuskaavien (kuskaavain) |
| partitiivi | kuskaavaa | kuskaavia |
| akkusatiivi | kuskaava; kuskaavan | kuskaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuskaavassa | kuskaavissa |
| elatiivi | kuskaavasta | kuskaavista |
| illatiivi | kuskaavaan | kuskaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuskaavalla | kuskaavilla |
| ablatiivi | kuskaavalta | kuskaavilta |
| allatiivi | kuskaavalle | kuskaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuskaavana | kuskaavina |
| translatiivi | kuskaavaksi | kuskaaviksi |
| abessiivi | kuskaavatta | kuskaavitta |
| instruktiivi | – | kuskaavin |
| komitatiivi | – | kuskaavine |