kurnuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kurnuttaminen (38)
- teonnimi verbistä kurnuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurnuttaminen | kurnuttamiset |
| genetiivi | kurnuttamisen | kurnuttamisten kurnuttamisien |
| partitiivi | kurnuttamista | kurnuttamisia |
| akkusatiivi | kurnuttaminen; kurnuttamisen |
kurnuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurnuttamisessa | kurnuttamisissa |
| elatiivi | kurnuttamisesta | kurnuttamisista |
| illatiivi | kurnuttamiseen | kurnuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurnuttamisella | kurnuttamisilla |
| ablatiivi | kurnuttamiselta | kurnuttamisilta |
| allatiivi | kurnuttamiselle | kurnuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurnuttamisena (kurnuttamisna) |
kurnuttamisina |
| translatiivi | kurnuttamiseksi | kurnuttamisiksi |
| abessiivi | kurnuttamisetta | kurnuttamisitta |
| instruktiivi | – | kurnuttamisin |
| komitatiivi | – | kurnuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurnuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kurnuttamis- | |