kuortunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuortunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuortua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuortunut | kuortuneet |
| genetiivi | kuortuneen | kuortuneiden kuortuneitten |
| partitiivi | kuortunutta | kuortuneita |
| akkusatiivi | kuortunut; kuortuneen |
kuortuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuortuneessa | kuortuneissa |
| elatiivi | kuortuneesta | kuortuneista |
| illatiivi | kuortuneeseen | kuortuneisiin kuortuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuortuneella | kuortuneilla |
| ablatiivi | kuortuneelta | kuortuneilta |
| allatiivi | kuortuneelle | kuortuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuortuneena | kuortuneina |
| translatiivi | kuortuneeksi | kuortuneiksi |
| abessiivi | kuortuneetta | kuortuneitta |
| instruktiivi | – | kuortunein |
| komitatiivi | – | kuortuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |