kuortuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuortuminen (38)
- teonnimi verbistä kuortua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuortuminen | kuortumiset |
| genetiivi | kuortumisen | kuortumisten kuortumisien |
| partitiivi | kuortumista | kuortumisia |
| akkusatiivi | kuortuminen; kuortumisen |
kuortumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuortumisessa | kuortumisissa |
| elatiivi | kuortumisesta | kuortumisista |
| illatiivi | kuortumiseen | kuortumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuortumisella | kuortumisilla |
| ablatiivi | kuortumiselta | kuortumisilta |
| allatiivi | kuortumiselle | kuortumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuortumisena (kuortumisna) |
kuortumisina |
| translatiivi | kuortumiseksi | kuortumisiksi |
| abessiivi | kuortumisetta | kuortumisitta |
| instruktiivi | – | kuortumisin |
| komitatiivi | – | kuortumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuortumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuortumis- | |