kuolo
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuolo (1)
- (ylätyyliä, runollinen) kuolema
- kuolo korjaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuo̯lo/
- tavutus: kuo‧lo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuolo | kuolot |
| genetiivi | kuolon | kuolojen |
| partitiivi | kuoloa | kuoloja |
| akkusatiivi | kuolo; kuolon |
kuolot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuolossa | kuoloissa |
| elatiivi | kuolosta | kuoloista |
| illatiivi | kuoloon | kuoloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuololla | kuoloilla |
| ablatiivi | kuololta | kuoloilta |
| allatiivi | kuololle | kuoloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuolona | kuoloina |
| translatiivi | kuoloksi | kuoloiksi |
| abessiivi | kuolotta | kuoloitta |
| instruktiivi | – | kuoloin |
| komitatiivi | – | kuoloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuolo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kuolokohta, kuolonenkeli, kuolonkalpea, kuolonkalpeus, kuolonkankeus, kuolonkolari, kuolonuhri
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuolo Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 323 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa