kunniakkuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kunniakkuus (40)
- se, että on kunniakas
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkunːiˌɑkːuːs/
- tavutus: kun‧ni‧ak‧kuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kunniakkuus | kunniakkuudet |
| genetiivi | kunniakkuuden | kunniakkuuksien |
| partitiivi | kunniakkuutta | kunniakkuuksia |
| akkusatiivi | kunniakkuus; kunniakkuuden |
kunniakkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kunniakkuudessa | kunniakkuuksissa |
| elatiivi | kunniakkuudesta | kunniakkuuksista |
| illatiivi | kunniakkuuteen | kunniakkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kunniakkuudella | kunniakkuuksilla |
| ablatiivi | kunniakkuudelta | kunniakkuuksilta |
| allatiivi | kunniakkuudelle | kunniakkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kunniakkuutena | kunniakkuuksina |
| translatiivi | kunniakkuudeksi | kunniakkuuksiksi |
| abessiivi | kunniakkuudetta | kunniakkuuksitta |
| instruktiivi | – | kunniakkuuksin |
| komitatiivi | – | kunniakkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kunniakkuude- | |
| vahva vartalo | kunniakkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kunniakkuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan kunniakas vartalosta kunniakk- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kunniakas
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kunniakkuus Kielitoimiston sanakirjassa