kundi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kundi (5)

  1. (slangia) poika, mies
    kiva kundi, kunnon kundi
    ... siellä kunnon kundia ei potkasta.
  2. (murteellinen) asiakas
    Mummoni on ollut tuon lähikaupan kundina liikkeen alusta alkaen vuosikausia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkundi/
  • tavutus: kun‧di

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kundi kundit
genetiivi kundin kundien
(kundein)
partitiivi kundia kundeja
akkusatiivi kundi;
kundin 		kundit
sisäpaikallissijat
inessiivi kundissa kundeissa
elatiivi kundista kundeista
illatiivi kundiin kundeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kundilla kundeilla
ablatiivi kundilta kundeilta
allatiivi kundille kundeille
muut sijamuodot
essiivi kundina kundeina
translatiivi kundiksi kundeiksi
abessiivi kunditta kundeitta
instruktiivi – kundein
komitatiivi – kundeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kundi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta kund ’asiakas’; Helsingin slangista sanan merkitys ’asiakas’ on hävinnyt 1950-luvun jälkeen[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kundikaveri, linnakundi, pikkukundi, vankilakundi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kundi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Heikki Hurtta: Onko faija teillä kundina? Kielikello, 2014, nro 4. Artikkelin verkkoversio.

Swahili[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kundi

  1. ryhmä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kundi&oldid=4467359”