kuljeskeleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuljeskeleminen (38)
- teonnimi verbistä kuljeskella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuljeskeleminen | kuljeskelemiset |
| genetiivi | kuljeskelemisen | kuljeskelemisten kuljeskelemisien |
| partitiivi | kuljeskelemista | kuljeskelemisia |
| akkusatiivi | kuljeskeleminen; kuljeskelemisen |
kuljeskelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuljeskelemisessa | kuljeskelemisissa |
| elatiivi | kuljeskelemisesta | kuljeskelemisista |
| illatiivi | kuljeskelemiseen | kuljeskelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuljeskelemisella | kuljeskelemisilla |
| ablatiivi | kuljeskelemiselta | kuljeskelemisilta |
| allatiivi | kuljeskelemiselle | kuljeskelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuljeskelemisena (kuljeskelemisna) |
kuljeskelemisina |
| translatiivi | kuljeskelemiseksi | kuljeskelemisiksi |
| abessiivi | kuljeskelemisetta | kuljeskelemisitta |
| instruktiivi | – | kuljeskelemisin |
| komitatiivi | – | kuljeskelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuljeskelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuljeskelemis- | |