kukistanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kukistanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kukistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kukistanut | kukistaneet |
| genetiivi | kukistaneen | kukistaneiden kukistaneitten |
| partitiivi | kukistanutta | kukistaneita |
| akkusatiivi | kukistanut; kukistaneen | kukistaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kukistaneessa | kukistaneissa |
| elatiivi | kukistaneesta | kukistaneista |
| illatiivi | kukistaneeseen | kukistaneisiin kukistaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kukistaneella | kukistaneilla |
| ablatiivi | kukistaneelta | kukistaneilta |
| allatiivi | kukistaneelle | kukistaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kukistaneena | kukistaneina |
| translatiivi | kukistaneeksi | kukistaneiksi |
| abessiivi | kukistaneetta | kukistaneitta |
| instruktiivi | – | kukistanein |
| komitatiivi | – | kukistaneine |