kukinta

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kukinta (9-J)

  1. kukkiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkukint̪ɑ/
  • tavutus: ku‧kin‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kukinta kukinnat
genetiivi kukinnan kukintojen
(kukintain)
partitiivi kukintaa kukintoja
akkusatiivi kukinta;
kukinnan
kukinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kukinnassa kukinnoissa
elatiivi kukinnasta kukinnoista
illatiivi kukintaan kukintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kukinnalla kukinnoilla
ablatiivi kukinnalta kukinnoilta
allatiivi kukinnalle kukinnoille
muut sijamuodot
essiivi kukintana kukintoina
translatiivi kukinnaksi kukinnoiksi
abessiivi kukinnatta kukinnoitta
instruktiivi kukinnoin
komitatiivi kukintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kukinna-
vahva vartalo kukinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kukinta-aika

Aiheesta muualla[muokkaa]