kukahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kukahtaminen (38)
- teonnimi verbistä kukahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kukahtaminen | kukahtamiset |
| genetiivi | kukahtamisen | kukahtamisten kukahtamisien |
| partitiivi | kukahtamista | kukahtamisia |
| akkusatiivi | kukahtaminen; kukahtamisen |
kukahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kukahtamisessa | kukahtamisissa |
| elatiivi | kukahtamisesta | kukahtamisista |
| illatiivi | kukahtamiseen | kukahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kukahtamisella | kukahtamisilla |
| ablatiivi | kukahtamiselta | kukahtamisilta |
| allatiivi | kukahtamiselle | kukahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kukahtamisena (kukahtamisna) |
kukahtamisina |
| translatiivi | kukahtamiseksi | kukahtamisiksi |
| abessiivi | kukahtamisetta | kukahtamisitta |
| instruktiivi | – | kukahtamisin |
| komitatiivi | – | kukahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kukahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kukahtamis- | |