kuihtuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuihtuminen (38)
- teonnimi verbistä kuihtua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuihtuminen | kuihtumiset |
| genetiivi | kuihtumisen | kuihtumisten kuihtumisien |
| partitiivi | kuihtumista | kuihtumisia |
| akkusatiivi | kuihtuminen; kuihtumisen |
kuihtumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuihtumisessa | kuihtumisissa |
| elatiivi | kuihtumisesta | kuihtumisista |
| illatiivi | kuihtumiseen | kuihtumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuihtumisella | kuihtumisilla |
| ablatiivi | kuihtumiselta | kuihtumisilta |
| allatiivi | kuihtumiselle | kuihtumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuihtumisena (kuihtumisna) |
kuihtumisina |
| translatiivi | kuihtumiseksi | kuihtumisiksi |
| abessiivi | kuihtumisetta | kuihtumisitta |
| instruktiivi | – | kuihtumisin |
| komitatiivi | – | kuihtumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuihtumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuihtumis- | |