Siirry sisältöön

kuhnuri

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kuhnuri (6)

  1. kuhnija
  2. koiraspuolinen mehiläinen, ampiainen tai kimalainen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkuhnuri/
  • tavutus: kuh‧nu‧ri

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuhnuri kuhnurit
genetiivi kuhnurin kuhnurien
kuhnureiden
kuhnureitten
partitiivi kuhnuria kuhnureita
kuhnureja
akkusatiivi kuhnuri;
kuhnurin
kuhnurit
sisäpaikallissijat
inessiivi kuhnurissa kuhnureissa
elatiivi kuhnurista kuhnureista
illatiivi kuhnuriin kuhnureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuhnurilla kuhnureilla
ablatiivi kuhnurilta kuhnureilta
allatiivi kuhnurille kuhnureille
muut sijamuodot
essiivi kuhnurina kuhnureina
translatiivi kuhnuriksi kuhnureiksi
abessiivi kuhnuritta kuhnureitta
instruktiivi kuhnurein
komitatiivi kuhnureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuhnuri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kuhnuri Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”kuhnuri”.