kuhnailija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuhnailija (12)
- henkilö, joka kuhnailee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuhnɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: kuh‧nai‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuhnailija | kuhnailijat |
| genetiivi | kuhnailijan | kuhnailijoiden kuhnailijoitten (kuhnailijain) |
| partitiivi | kuhnailijaa | kuhnailijoita |
| akkusatiivi | kuhnailija; kuhnailijan |
kuhnailijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuhnailijassa | kuhnailijoissa |
| elatiivi | kuhnailijasta | kuhnailijoista |
| illatiivi | kuhnailijaan | kuhnailijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuhnailijalla | kuhnailijoilla |
| ablatiivi | kuhnailijalta | kuhnailijoilta |
| allatiivi | kuhnailijalle | kuhnailijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuhnailijana | kuhnailijoina |
| translatiivi | kuhnailijaksi | kuhnailijoiksi |
| abessiivi | kuhnailijatta | kuhnailijoitta |
| instruktiivi | – | kuhnailijoin |
| komitatiivi | – | kuhnailijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuhnailija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka kuhnailee
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuhnailija Kielitoimiston sanakirjassa