Siirry sisältöön

kroonisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kroonisuus (40)

  1. se, että on krooninen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkroːnisuːs/
  • tavutus: kroo‧ni‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kroonisuus kroonisuudet
genetiivi kroonisuuden kroonisuuksien
partitiivi kroonisuutta kroonisuuksia
akkusatiivi kroonisuus;
kroonisuuden
kroonisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kroonisuudessa kroonisuuksissa
elatiivi kroonisuudesta kroonisuuksista
illatiivi kroonisuuteen kroonisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kroonisuudella kroonisuuksilla
ablatiivi kroonisuudelta kroonisuuksilta
allatiivi kroonisuudelle kroonisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kroonisuutena kroonisuuksina
translatiivi kroonisuudeksi kroonisuuksiksi
abessiivi kroonisuudetta kroonisuuksitta
instruktiivi kroonisuuksin
komitatiivi kroonisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kroonisuude-
vahva vartalo kroonisuute-
konsonantti-
vartalo
kroonisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan krooninen vartalosta kroonis- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]