kriminalisoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kriminalisoiminen (38)
- teonnimi verbistä kriminalisoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kriminalisoiminen | kriminalisoimiset |
| genetiivi | kriminalisoimisen | kriminalisoimisten kriminalisoimisien |
| partitiivi | kriminalisoimista | kriminalisoimisia |
| akkusatiivi | kriminalisoiminen; kriminalisoimisen |
kriminalisoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kriminalisoimisessa | kriminalisoimisissa |
| elatiivi | kriminalisoimisesta | kriminalisoimisista |
| illatiivi | kriminalisoimiseen | kriminalisoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kriminalisoimisella | kriminalisoimisilla |
| ablatiivi | kriminalisoimiselta | kriminalisoimisilta |
| allatiivi | kriminalisoimiselle | kriminalisoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kriminalisoimisena (kriminalisoimisna) |
kriminalisoimisina |
| translatiivi | kriminalisoimiseksi | kriminalisoimisiksi |
| abessiivi | kriminalisoimisetta | kriminalisoimisitta |
| instruktiivi | – | kriminalisoimisin |
| komitatiivi | – | kriminalisoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kriminalisoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kriminalisoimis- | |