kranaatti

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kranaatti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Käsikranaatteja
kranaatinheittimen kranaatteja

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kranaatti (5-C)

  1. käsin heitettävä sirpaloituvakuorinen ase, käsikranaatti
  2. räjähdysainetta sisältävä tykin ammus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkrɑ̝nɑ̝ːt̪ːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kranaatti kranaatit
genetiivi kranaatin kranaattien
(kranaattein)
partitiivi kranaattia kranaatteja
akkusatiivi kranaatti;
kranaatin
kranaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi kranaatissa kranaateissa
elatiivi kranaatista kranaateista
illatiivi kranaattiin kranaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kranaatilla kranaateilla
ablatiivi kranaatilta kranaateilta
allatiivi kranaatille kranaateille
muut sijamuodot
essiivi kranaattina kranaatteina
translatiivi kranaatiksi kranaateiksi
abessiivi kranaatitta kranaateitta
instruktiivi kranaatein
komitatiivi kranaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kranaati-
vahva vartalo kranaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta granat (josta myös sana granaatti) << italian sanasta granata[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot[muokkaa]

kiväärikranaatti, kranaatinheitin, kranaatinheitintuli, kranaatinsirpale, kranaattikuoppa, kranaattituli, käsikranaatti, miinakranaatti, munakäsikranaatti, ontelokranaatti, painekranaatti, panssarikranaatti, savukranaatti, sirpalekranaatti, varsikäsikranaatti

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. granaatti.