korporaatio
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]korporaatio (3)
- (oikeustiede) yhdistys, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten: esimerkiksi ylioppilaskunnat ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt
- balttilaiset tai saksalaiset ylioppilasjärjestöt; osakunta
- Ylioppilaiden muodostamat korporaatiot juontavat juurensa keskiajan Euroopasta.
- Korporaatiot osallistuivat aktiivisesti Vanhan ylioppilastalon rakentamiseksi tarvittavien varojen keräämiseen 1850- ja 1860-luvuilla.
- suuryritys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkorpoˌrɑːt̪io/
- tavutus: kor‧po‧raa‧ti‧o
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korporaatio | korporaatiot |
| genetiivi | korporaation | korporaatioiden korporaatioitten |
| partitiivi | korporaatiota | korporaatioita |
| akkusatiivi | korporaatio; korporaation |
korporaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korporaatiossa | korporaatioissa |
| elatiivi | korporaatiosta | korporaatioista |
| illatiivi | korporaatioon | korporaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korporaatiolla | korporaatioilla |
| ablatiivi | korporaatiolta | korporaatioilta |
| allatiivi | korporaatiolle | korporaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korporaationa | korporaatioina |
| translatiivi | korporaatioksi | korporaatioiksi |
| abessiivi | korporaatiotta | korporaatioitta |
| instruktiivi | – | korporaatioin |
| komitatiivi | – | korporaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | korporaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. yhdistys, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- korporaatio Kielitoimiston sanakirjassa