Siirry sisältöön

koroke

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Koroke Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

koroke (48-A)

  1. rakennettu tasanne, joka on ympäristöään korkeammalla
  2. puhujakoroke

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkorokeˣ/
  • tavutus: ko‧ro‧ke

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koroke korokkeet
genetiivi korokkeen korokkeiden
korokkeitten
partitiivi koroketta korokkeita
akkusatiivi koroke;
korokkeen
korokkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi korokkeessa korokkeissa
elatiivi korokkeesta korokkeista
illatiivi korokkeeseen korokkeisiin
korokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korokkeella korokkeilla
ablatiivi korokkeelta korokkeilta
allatiivi korokkeelle korokkeille
muut sijamuodot
essiivi korokkeena korokkeina
translatiivi korokkeeksi korokkeiksi
abessiivi korokkeetta korokkeitta
instruktiivi korokkein
komitatiivi korokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korokkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
koroket-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • koroke Kielitoimiston sanakirjassa