korkkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
korkkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä korkata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korkkaava | korkkaavat |
| genetiivi | korkkaavan | korkkaavien (korkkaavain) |
| partitiivi | korkkaavaa | korkkaavia |
| akkusatiivi | korkkaava; korkkaavan | korkkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korkkaavassa | korkkaavissa |
| elatiivi | korkkaavasta | korkkaavista |
| illatiivi | korkkaavaan | korkkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korkkaavalla | korkkaavilla |
| ablatiivi | korkkaavalta | korkkaavilta |
| allatiivi | korkkaavalle | korkkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korkkaavana | korkkaavina |
| translatiivi | korkkaavaksi | korkkaaviksi |
| abessiivi | korkkaavatta | korkkaavitta |
| instruktiivi | – | korkkaavin |
| komitatiivi | – | korkkaavine |