korjaaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]korjaaja (10)
- henkilö joka korjaa, erityisesti teknisiä laitteita
- Soitin juuri korjaajalle, että jääkaappi ei toimi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkorjɑːjɑ/
- tavutus: kor‧jaa‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korjaaja | korjaajat |
| genetiivi | korjaajan | korjaajien (korjaajain) |
| partitiivi | korjaajaa | korjaajia |
| akkusatiivi | korjaaja; korjaajan |
korjaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korjaajassa | korjaajissa |
| elatiivi | korjaajasta | korjaajista |
| illatiivi | korjaajaan | korjaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korjaajalla | korjaajilla |
| ablatiivi | korjaajalta | korjaajilta |
| allatiivi | korjaajalle | korjaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korjaajana | korjaajina |
| translatiivi | korjaajaksi | korjaajiksi |
| abessiivi | korjaajatta | korjaajitta |
| instruktiivi | – | korjaajin |
| komitatiivi | – | korjaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | korjaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka korjaa, erityisesti teknisiä laitteita
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- korjaaja Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 160 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa