koostuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
koostuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä koostua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koostuva | koostuvat |
| genetiivi | koostuvan | koostuvien (koostuvain) |
| partitiivi | koostuvaa | koostuvia |
| akkusatiivi | koostuva; koostuvan | koostuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koostuvassa | koostuvissa |
| elatiivi | koostuvasta | koostuvista |
| illatiivi | koostuvaan | koostuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koostuvalla | koostuvilla |
| ablatiivi | koostuvalta | koostuvilta |
| allatiivi | koostuvalle | koostuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koostuvana | koostuvina |
| translatiivi | koostuvaksi | koostuviksi |
| abessiivi | koostuvatta | koostuvitta |
| instruktiivi | – | koostuvin |
| komitatiivi | – | koostuvine |