koostumus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koostumus (39)

  1. osista koostuva rakenne; se mistä jokin on koostunut
    Mineraali – – on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus – –. (fi.wikipedia.org)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoːst̪umus/
  • tavutus: koos‧tu‧mus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koostumus koostumukset
genetiivi koostumuksen koostumusten
koostumuksien
partitiivi koostumusta koostumuksia
akkusatiivi koostumus;
koostumuksen
koostumukset
sisäpaikallissijat
inessiivi koostumuksessa koostumuksissa
elatiivi koostumuksesta koostumuksista
illatiivi koostumukseen koostumuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koostumuksella koostumuksilla
ablatiivi koostumukselta koostumuksilta
allatiivi koostumukselle koostumuksille
muut sijamuodot
essiivi koostumuksena koostumuksina
translatiivi koostumukseksi koostumuksiksi
abessiivi koostumuksetta koostumuksitta
instruktiivi koostumuksin
komitatiivi koostumuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koostumukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
koostumus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]