konstruoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
konstruoiminen (38)
- teonnimi verbistä konstruoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | konstruoiminen | konstruoimiset |
| genetiivi | konstruoimisen | konstruoimisten konstruoimisien |
| partitiivi | konstruoimista | konstruoimisia |
| akkusatiivi | konstruoiminen; konstruoimisen |
konstruoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | konstruoimisessa | konstruoimisissa |
| elatiivi | konstruoimisesta | konstruoimisista |
| illatiivi | konstruoimiseen | konstruoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | konstruoimisella | konstruoimisilla |
| ablatiivi | konstruoimiselta | konstruoimisilta |
| allatiivi | konstruoimiselle | konstruoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | konstruoimisena (konstruoimisna) |
konstruoimisina |
| translatiivi | konstruoimiseksi | konstruoimisiksi |
| abessiivi | konstruoimisetta | konstruoimisitta |
| instruktiivi | – | konstruoimisin |
| komitatiivi | – | konstruoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | konstruoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
konstruoimis- | |