Siirry sisältöön

konstruktio

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

konstruktio (3)

  1. rakennelma
  2. (filosofia) ajatusrakennelma; ideaaliobjekti, joka on olemassa vain henkilön omassa mielessä ja tulkinta sen olemassaolosta (joka ei ole fyysinen tosiseikka) on riippuvainen henkilön mielestä
    Psykiatrit ovat älykkäitä ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, koska he työskentelevät pääasiassa konstruktioiden parissa.
    Maailman yleisin konstruktio lie se, onko joku 10-vuotias lapsi täsmällisesti 'tyttö' vai 'poika'.
    Psykopatia on itse asiassa Hervey Cleckleyn ja Robert O'Haren konstruktio.
    Sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio, vai onko?

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkonst̪rukˌt̪io/
  • tavutus: konst‧ruk‧ti‧o / kon‧struk‧ti‧o

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konstruktio konstruktiot
genetiivi konstruktion konstruktioiden
konstruktioitten
partitiivi konstruktiota konstruktioita
akkusatiivi konstruktio;
konstruktion
konstruktiot
sisäpaikallissijat
inessiivi konstruktiossa konstruktioissa
elatiivi konstruktiosta konstruktioista
illatiivi konstruktioon konstruktioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konstruktiolla konstruktioilla
ablatiivi konstruktiolta konstruktioilta
allatiivi konstruktiolle konstruktioille
muut sijamuodot
essiivi konstruktiona konstruktioina
translatiivi konstruktioksi konstruktioiksi
abessiivi konstruktiotta konstruktioitta
instruktiivi konstruktioin
komitatiivi konstruktioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo konstruktio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Sanueen sanat
[muokkaa]
Sanaliitot
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]