konstailija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

konstailija (12)

  1. henkilö, joka konstailee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkonst̪ɑi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: kons‧tai‧li‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konstailija konstailijat
genetiivi konstailijan konstailijoiden
konstailijoitten
(konstailijain)
partitiivi konstailijaa konstailijoita
akkusatiivi konstailija;
konstailijan
konstailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi konstailijassa konstailijoissa
elatiivi konstailijasta konstailijoista
illatiivi konstailijaan konstailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konstailijalla konstailijoilla
ablatiivi konstailijalta konstailijoilta
allatiivi konstailijalle konstailijoille
muut sijamuodot
essiivi konstailijana konstailijoina
translatiivi konstailijaksi konstailijoiksi
abessiivi konstailijatta konstailijoitta
instruktiivi konstailijoin
komitatiivi konstailijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo konstailija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]