konnotaatio

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

konnotaatio (3)

  1. (kielitiede) oheismerkitys, ilmaisun herättämä mielleyhtymä; sanan sisältöä täydentävä vivahde, sivumerkitys, joka voi vaihdella yksilöittäin tai puhujaryhmittäin
    Sanaan kesä voi liittyä konnotaatio ’lämmin, miellyttävä loma-aika’.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]