kolminaisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kolminaisuus (40)
- se, että on kolminainen
- (kristinusko) pyhä ~ Jumalan kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä henki
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkolmiˌnɑi̯suːs/
- tavutus: kol‧mi‧nai‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolminaisuus | kolminaisuudet |
| genetiivi | kolminaisuuden | kolminaisuuksien |
| partitiivi | kolminaisuutta | kolminaisuuksia |
| akkusatiivi | kolminaisuus; kolminaisuuden |
kolminaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolminaisuudessa | kolminaisuuksissa |
| elatiivi | kolminaisuudesta | kolminaisuuksista |
| illatiivi | kolminaisuuteen | kolminaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kolminaisuudella | kolminaisuuksilla |
| ablatiivi | kolminaisuudelta | kolminaisuuksilta |
| allatiivi | kolminaisuudelle | kolminaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolminaisuutena | kolminaisuuksina |
| translatiivi | kolminaisuudeksi | kolminaisuuksiksi |
| abessiivi | kolminaisuudetta | kolminaisuuksitta |
| instruktiivi | – | kolminaisuuksin |
| komitatiivi | – | kolminaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kolminaisuude- | |
| vahva vartalo | kolminaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kolminaisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]sanan kolminainen vartalosta kolminais- ja suffiksista -uus
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- [2] Jumalan kolme persoonaa: kolmiykseys
Yhdyssanat
[muokkaa]kolminaisuudenpäivä, kolminaisuudensunnuntai, kolminaisuusoppi
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kolminaisuus Kielitoimiston sanakirjassa