kolhinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kolhinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kolhia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolhinut | kolhineet |
| genetiivi | kolhineen | kolhineiden kolhineitten |
| partitiivi | kolhinutta | kolhineita |
| akkusatiivi | kolhinut; kolhineen | kolhineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolhineessa | kolhineissa |
| elatiivi | kolhineesta | kolhineista |
| illatiivi | kolhineeseen | kolhineisiin kolhineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kolhineella | kolhineilla |
| ablatiivi | kolhineelta | kolhineilta |
| allatiivi | kolhineelle | kolhineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolhineena | kolhineina |
| translatiivi | kolhineeksi | kolhineiksi |
| abessiivi | kolhineetta | kolhineitta |
| instruktiivi | – | kolhinein |
| komitatiivi | – | kolhineine |