kokonaisluku

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kokonaisluku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Kokonaislukuja lukusuoralla

Substantiivi[muokkaa]

kokonaisluku (1-M)

  1. (matematiikka) positiivinen tai negatiivinen jakamaton ja desimaaliton luku, lukujoukon ℤ luku
    −3, 0 ja 1 ovat esimerkkejä kokonaisluvuista.
  2. (tietotekniikka) tietokoneissa käytetty tietotyyppi kuvaamaan kokonaislukuja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkokonɑi̯sˌluku/
  • tavutus: ko‧ko‧nais‧lu‧ku

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana osista kokonainen (yhdyssanamuoto) ja luku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokonaisluku kokonaisluvut
genetiivi kokonaisluvun kokonaislukujen
partitiivi kokonaislukua kokonaislukuja
akkusatiivi kokonaisluku;
kokonaisluvun
kokonaisluvut
sisäpaikallissijat
inessiivi kokonaisluvussa kokonaisluvuissa
elatiivi kokonaisluvusta kokonaisluvuista
illatiivi kokonaislukuun kokonaislukuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokonaisluvulla kokonaisluvuilla
ablatiivi kokonaisluvulta kokonaisluvuilta
allatiivi kokonaisluvulle kokonaisluvuille
muut sijamuodot
essiivi kokonaislukuna kokonaislukuina
translatiivi kokonaisluvuksi kokonaisluvuiksi
abessiivi kokonaisluvutta kokonaisluvuitta
instruktiivi kokonaisluvuin
komitatiivi kokonaislukuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kokonaisluvu-
vahva vartalo kokonaisluku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]