kokonaisluku
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]
- (matematiikka) positiivinen tai negatiivinen jakamaton ja desimaaliton luku, lukujoukon ℤ luku
- −3, 0 ja 1 ovat esimerkkejä kokonaisluvuista.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkokonɑi̯sˌluku/
- tavutus: ko‧ko‧nais‧lu‧ku
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana osista kokonainen (yhdyssanamuoto) ja luku
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kokonaisluku | kokonaisluvut |
genetiivi | kokonaisluvun | kokonaislukujen |
partitiivi | kokonaislukua | kokonaislukuja |
akkusatiivi | kokonaisluku; kokonaisluvun |
kokonaisluvut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kokonaisluvussa | kokonaisluvuissa |
elatiivi | kokonaisluvusta | kokonaisluvuista |
illatiivi | kokonaislukuun | kokonaislukuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kokonaisluvulla | kokonaisluvuilla |
ablatiivi | kokonaisluvulta | kokonaisluvuilta |
allatiivi | kokonaisluvulle | kokonaisluvuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kokonaislukuna | kokonaislukuina |
translatiivi | kokonaisluvuksi | kokonaisluvuiksi |
abessiivi | kokonaisluvutta | kokonaisluvuitta |
instruktiivi | – | kokonaisluvuin |
komitatiivi | – | kokonaislukuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kokonaisluvu- | |
vahva vartalo | kokonaisluku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. positiivinen tai negatiivinen jakamaton ja desimaaliton luku, lukujoukon ℤ luku
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kokonaisluku Kielitoimiston sanakirjassa